toi poika jotain taivaalta

tai palan sinistä kangasta

sen sitoi otsalleen

vaan taivaan kaunis kangas

on luotu sineen taivaan

maan päällä kangas haalistuu

ja tomuksi hajoaa



Poika lähti uudelleen

ja repi uuden suikaleen

hän repi vielä toisenkin

sen veisi veljelleen

ei luonto anna lainaa

nyt täytyy mieleen painaa

kun vuoksi parin suikaleen

tuli reikä taivaaseen



Vielä poika ennättää

hän maton reikään lennättää

ja varovaisin neulanpistoin

kii paikan ompelee

nyt selkeällä säällä

voit nähdä reiän päällä

tuon kauniin paikan kiiltävän

sen maton lentävän



Jos lentävällä matolla

lennät taivaan katolla

niin muista alas katsella

miten voi tää maailma