rintaan alasin 

teilipyörälle pääni 

ukkosen ääni 

pistokkeeni irti 

syttyvä vaate vöin on kiinni 

ei sitä päältä saa revityksi 

lukittu huone, jota vihata 

huoneessa peili, jota vihata 

peilissä katsoo, ketä vihata 

meitä vain yksi, jota vihata 

hauraat astian palat yhteen korjaamaan 

saavuthan, siihen jää, päästä ethän milloinkaan irti 

kun roviot palavat 

kun riivaajat tulevat läpi ovien 

minä pakenen hämärän turvin haparoiden läpi ovien 

minä tiedän; tie tiedon tuolle puolen on kirjoitusta 

loputonta kirjoitusta, sanatonta kirjoitusta, joka kietoo 

kirjoitusta, joka kiskoo irti, kun roviot palavat 

irti, kun riivaajat tulevat