Korppi musta kuolon airut 

liitää pohjoiseen 

Tarkat silmät alas katsoo 

maahan kohmeiseen 



Pienokainen joen rantaan 

yksin taivaltaa 

Kohta hälle korppi laulaa 

kuolon lauluaan 



Kuolevaiset päällä maan,kuulkaa korpin sanomaa 

jokainen ajallaan vaipuu uneen ikuiseen 



Siis juhlikaa ja nauttikaa maljat kautta pohjanmaan 

ette tiedä milloin heilahtaa terä mustan viikatteen 



Luokse mustan ruhtinaan 

tuonen lintu lennähtää 

Ei mistään löydy toista niin 

hyvää isäntää 



Levon hetki ohi on 

manan työt odottaa 

Nöyrin mielin korppi laulaa 

kuolon lauluaan