Ilta saapuu hiljaa huoahtain

Valot syttyy taakse ikkunain

Ei jää yksinään muut kukaan pimeään

Valot pois yön varjot häivyttää



Vaan en mä niitä sytytäkkään, en

Luulen, tuskin niitä tarvitsen

Kun sinä niin olet valo kirkkahin

Sanoisin liikaakin se valaisee



Kaikki tahtoo tietää miksi jää

Asuntoni aivan pimeään

Varjot kietoutuu, niihin tukehtuu

Mulle vaikka mitä tapahtuu



Vaan ne ei tiedä että valo vois

Säikyttää tän aran tunteen pois 

Siis kahdestaan päätettiin ei milloinkaan

Valot käy meitä päin palamaan