Linnunradalta putoaa pirstaleita

tuhansina tähtinä avaruudessa

Päivät tuntuvat yöltä,

maapallo nyyhkyttää



Elämä antaa sijaa edistykselle

Linnut ovat hiljenneet

Satoja kuiskauksia meressä,

aavat vaikenevat



Kohta aamu, tuli jääkylmii vammoi

huonosti nukutun yön jälkeen

pelkoon kääriytyneenä,

katseessa kyyneliä

Ja nyt kylmyys luovuttaa tuskaa

ja lasten valtakunta ei avannut

portteja

En tiedä mihin me syöksyttiin

Tuli vain näkymätön pilvi

ja kylmä, kuolettava kosketus



Ja kello on sokea ajalle,

mikään ei saanut sitä pysähtymään

Se ei tunne numeroita,

en tiedä mitä tapahtui

Kuulu vain se kuollut tikitys,

ei muuta

Maailma on vaiennut.

Jäljellä tuskanhuutojen kaipuu.