On aivan hiljaista, ei missään ovi käy.

On sudenhetki, tuttu tumma keskiöinen.

Ei varjot liiku nyt, ei vilkahdusta näy.

ajatus kiertää niin etsien.



On sulla puhenvuoro, suuri hiljaisuus.

Mä vielä vastausta, odotan ja toivon.

Pitääkö salaisuudet, vielä päivä uus.

Ajatus kiertää, yö musta on.



Kuuleko yö, kuuleeko taivastähtivyö.

miten sen vanhan laulun tahtiin sydön lyö.

Sen vanhan laulun, elämästä huolineen.

Ja murheineen, todeksi teen.

Kuuleko yö, kuuleko taivastähtivyö.

On vielä toiveilla ja unelmilla työ.

Kun varjon valosäde, ensimmäinen leikkaa.

On uusi aamu.



On kohta ohi, tuima tummuus yöllinen.

On tullut tilaa taas, on tullut välimatkaa.

Jäi soimaan pohjasävel, toivon arkailen.

Ajatus kiertää, sut tavoittaa.



Kuuleko yö, kuuleeko taivastähtivyö.

miten sen vanhan laulun tahtiin sydön lyö.

Sen vanhan laulun, elämästä huolineen.

Ja murheineen, todeksi teen.

Kuuleko yö, kuuleko taivastähtivyö.

On vielä toiveilla ja unelmilla työ.

Kun varjon valosäde, ensimmäinen leikkaa.

On uusi aamu.



Vain ohut savujuova, yöstä jälkeen jää.

Se kihartuu ja sitten notkeasti haihtuu.

Vain nämä kädet, tämä sydän, tämä pää.

Sinua kiertää, saa jäädä muu.



Kuuleko yö, kuuleko taivastähtivyö.

Kun uusi aamu jossain oven kiinni lyö.

Ja kohti valoa, ja kohti uutta päivää.

Ajatus vie, odotan niin.



Kuuleko yö, kuuleko taivastähtivyö.

Kun uusi aamu jossain oven kiinni lyö.

Ja kohti valoa, ja kohti uutta päivää.

Ajatus vie, odotan niin.



Kuuleko yö, kuuleko taivastähtivyö.

Kun uusi aamu jossain oven kiinni lyö.

Ja kohti valoa, ja kohti uutta päivää.

Ajatus vie, odotan niin.