Yksikseni tänne en millään jää, enkä halua lähteäkään

Täällä elämä on raskas, sitä rakastan, muualla itseni mä kadotan

Mä oon tätä maata missä seison nyt, kunnes mun päiväni on päättyneet

Vieraassa voisi olla helpompaa, mut ei oo helppo sitä rakastaa



Ja vaivaistalojen puutarha

Menneen talven lumia odottaa

Ja vaivaistalojen puutarha

Jättää omena puun ja marja pensaan saa



Elämän värit ovat vihree ja blues, kertoi kauan sitten kuuluisuus

Mikä vitsi! huusi idän poika ihmeissään, punainen on paljon tärkeämpää

Se rakkautta symboloi ja tarkoittaa, sitä ilman ei oo elämää

Totuus on; maapallo murskaa itsensä ja jokainen on häviäjä



Ja vaivaistalojen puutarha

Menneen talven lumia odottaa

Ja vaivaistalojen puutarha

Jättää omena puun ja marja pensaan saa



Sittenkin päätän lähteä kohti uutta tähteä

Paikkaa, jonneka laittaisin, minnekä kasvustoni asettaisin

Teen pari pikkuveljeä ja yhden sisarenkin, saa tähti loistaa voittoaan

Terveiset maailmaan muodin ja makeuden, takaisin saavu koskaan en



Ja vaivaistalojen puutarha

Menneen talven lumia odottaa

Ja vaivaistalojen puutarha

Jättää omena puun ja marja pensaan saa



On puu ja pensas vaan, on puu ja pensas vaan, on puu ja pensas vaan