JÄÄSTÄ SYNTYNYT



Auringon kuoleman syntyäkseen

Uusi maailma tarvitsee

Vain pisaran vettä kylmyyteen

Käsillä juoksemaan ihmisten



VARJOJEN VIRTA



Hiljainen järvi kauas kantaa

Säveltä maiseman pysähtyneen

Lehtikään ei katseen alla liiku

Kylmyys yksin ui pinnan alla



Ja ruumis kaipaa vettä

Se huutaa vapautta

Ei sitä täältä löydy

Ei hetkeen mistään



Kuka eksyneelle tien näyttää

Kun aika kulkee vain loppuaan kohti



Varjojen virta

Kuolemaa kuljettaa

Maa on harmaa

Sydän poissa taas



Tie haarautunut on jossain harhaan

Tässä lumi peittää merkit askelten

Vain värit vaihtuvat katseen alla

Kylmyys yksin yksinäisen rauhoittaa



Ja ruumis kaipaa vettä

Se huutaa vapautta

Vieraassa kaupungissa

Etsien kauneutta



On kaikki pian vailla tarkoitusta

Taivas luonut jo katseensa pois

Askel tuskaan, askel vapauteen

Jos tänne jään, en täältä löydä mitään



Vain varjot kulkevat tästä

Seuraavat toisiaan

Eivät odota ketään



Edessäni näen vuorten sortuvan

Silti hetkeksi nyt jään

Kun tunnen tulvan nousevan



Taittaa kohtalon tahtoisin

Valon nähdä ja kääntyä takaisin



Aina aurinko nousee jossain

Kuiskaa ja tielle osoittaa

Ei enää meri sateena piiskaa

Tuskin siihen havahtuisin



Yksin tuhannen joukossa

Aina jossain muualla

Juuret maasta riistetyt

Kerran elävät, kerran kuolevat



Taittaa kohtalon tahtoisin

Valon nähdä ja kääntyä takaisin

Siksi hetkeksi nyt jään

Kun tunnen tulvan nousevan



Varjojen virta

Kuolemaa kuljettaa

Maa on harmaa

Sydän poissa taas



On kaikki pian vailla tarkoitusta

Taivas luonut jo katseensa pois

Askel tuskaan, askel vapauteen

Jos tänne jään, en täältä löydä mitään