raastavaa

on kanssasi iltaa istua

karmivaa

rääpiä sanoja joutavia

salakavalasti annat taas ymmärtää

jo tiedän, ei tästä tule mitään



kärvistää

en osaa edes selittää

riipivää

sydän vie ja pää lepää

puheenparsia turhaan muotoilen

sulle olen ulkopuolella kastien



nollien nolla

varmaan vääristä väärin ihminen

nollien nolla

lihallistuma tylsien tyyppien

arkkuun minut viskatkaa

(arkkuun hänet heivatkaa)

ja pois kantakaa

(koirille antakaa!)



vänkytän

samaa vanhaa kunnes se ärsyttää

sönkötän

kun lähdet ja sanot että kyllästyttää

silti luoksesi hiivin,

hihaasi kiivin,

vaikka tiedän: sillä vain itseni riivin



nollien nolla…



olen liian laiha ja liian ujo

liian rehevä ja liian rujo

olen liian köyhä ja liian valmis

liian kokematon, liian aulis.

olen liian uffi ja liian stocka

liian bemari ja liian skoda

olen liian munkka ja liian vantaa

liian lapinlahti, liian mankkaa.



nollien nolla…