Joniveli- Mä Yritän



Ne sanoo, etsi onni itsellesi, ja mä yritän

jakkara on hukas, onni hyllyl siellä ylimmäl

Tarttee kaataa pari puuta ja rakentaa toinen

mut siihen tarttee oman talon, pihan ja sen toisen

joka pitää hupparii sillon kun voin pahoin

ja jonkun joka ohjaa himaan asti ehjin nahoin

tiet on viitoitettu, valaistukin kyllä mut

miks upeimpiin mestoihin ei katuvalot yllä?

Löytäjä saa pitää vaikka kynsin ja hampain

no tämä tuli selväks hiekkalaatikolla varhain

Mikä on mun, on saletisti mun

ja jos jotain on mun mikä vois olla sun

niin silloin tilaisuuden tullessa omistaja vaihtuu

mut unohdan sen samantien kun paska haju haihtuu

anteeks pitää antaa ja toinen poski tarjoo

mut jos uhkaat mun henkee, Isä antakoon armoo



kertosäe:

Sit kun tää on ohi mä voin istua alas

ja viimeistään sillon se pallo tippuu jalast

Ei enää taakkaa, ei masennuksii syvimpii

vaan tyytyväinen hymy, mä sentään yritin

Sit kun tää on ohi mä en kelaa menetystä

paljon oli rahaa, tavaraa tai menestystä

katon elämääni ylhäält, alitin tai ylitin

siitä se ei jää kiinni, mä sentään yritin



Jokaiselle tiedoks, mä pidän tästä kiinni

Joniveljen manifesti, laillistakaa endorfiini

ja ei, se ei oo minkäänlaista huumetta

vaan ihan perustarve ihmisille kuulemma

mut muuttuisko paremmaks vaikka kuinka huutasin

yhden puolest, joten jatkossakin pidän suuta kii

mä en usko, että tätä muuttais ykskään bullin puhuja

Matrix puhuu totta - sinä, minä ollaan lukuja

Millä sä elät ja paljon sä tienaat?

sen ne haluu tietää sekä tutut että vieraat

ja tuntuu et se on tärkeintä ihmisille maailmassa

olla rikas ja suosittu, mut silti jotain vailla

huomist ei oo luvattu, sitä mietittävä

tiedän että sisimmässäs säkin mietit tätä

muutos lähtee sisimmästä, mut millon joku muuttuu

Mitä vittua? Voisko joku kysyy mitä mulle kuuluu



kertosäe