Jo herään keskel yötä, kylmä hiki puskee läpi,/

Oon käyny läpi asioita, mitä vuosi sitte kävi,/

Ne takas palaa, mieltä painaa, mieltä vaivaa,/

Menneisyyden orja, luurangot kaapista ulos kaivaa,/

Unettomii öitä, en jaksa niit enää ees laskee,/

Päiväst toiseen ittensä kaa selkä seinää vasten,/

Väsynyt tappelee vastaan, annan ajatuksen virtaa,/

Ajatukset alkaa kuoleman kaa flirttaa,/

Ei syytä olla paska mut kaipaan itsesäälii,/

Ei syytä masentuu mut sellasta sisällä pääni,/

Puolet verest kuohuu, puolet mua rauhottelee,/

Silmät suljen sit erkanen päälle, jään unta odotteleen,/



Hämärässä hiljaisuus häkellyttää,/

Suljen silmäni ja tunnen sisälläni...,/

Hämärässä hiljaisuus häkellyttää,/

Suljen silmäni ja tunnen sisälläni...,/



Pistän valon pois, makaan sängylläni,/

Käyn läpi asioita, joita vuosi sitte kävi,/

Ajatus harhailee mut silmät ei vaan mee kii,/

Muistot leikkaa esiin, hei feidaa ne siin,/

Ei ne leimaa meit niin et kummalki pysyvät arvet on,/

Vast nyt tajuun et oon sulle tarpeeton,/

Ikävä ikävä, sen takii mä valvon,/

nyt mitä mä tekisin, eteenpäin katson,/

Nyt vast on ny itekki tajunnu kaikesta enemmän,/

Ny heittäny paljon menemään, siks on vähemmän ny,/

Vihdoin käsittäny et sulta liikaa odotti,

liikaa pakotti vaik varotti, otteen kadotti,/



Hämärässä hiljaisuus häkellyttää,/

Suljen silmäni ja tunnen sisälläni...,/

Hämärässä hiljaisuus häkellyttää,/

Suljen silmäni ja tunnen sisälläni...,/



Valvonu oon sun takias melkein kaks vuotta,/

Kukaan muu ei oo pystyny pahempaa tuottaa,/

On vaikee keneenkään luottaa,

ei jaksa enää samaa (en tunne olevani vapaa!),/

Jatkaa ei voi tätä rataa,/

Muistot ei enää loista mut ei pysty unohtaan,

vaik oot mun elämästä poissa mun maailma sut kohtaa,/

Unettoman paratiisi, tiedän et mä tänne kuulun,/

Sulle mä en enää suutu, koska tiedän et mä muutun,/

Silti unettomuuteen puudun, järki ei riitä,/

Sydämessä historiaa, ei pysty poistaan siitä sua,/

Ei jaksa eteenpäin kattoo,/

Yksin pimees Helsingissä ja taas valvoo,/



Hämärässä hiljaisuus häkellyttää,/

Suljen silmäni ja tunnen sisälläni...,/



Mä valvon silmät auki, katon kattoo kohti, koitan pohtii,

miten mä voisin unen loihtii,/

Miten saisi kivun pois niin, et unohtaisin kivun ja ikävän,/

En unohda sua ikinä, muistot on pitävät,/

Muistut mieleen kun valvon tyhjäs vuotees,

muistutat ikävää ku venaan tyhjäs huonees,/

Käännyn puolees mut et oo missään,

ei voi ottaa kiinni mistään, rintaan pistää,/

Sun vieres unissani niin monta kertaa ennen,/

Pääsis takas siihen uneen, mut tänä yön en,/

Muistan sut vieres nukkumas mut mä viel valvon,/

Mä sun kuvaa katson, nukahtaa aion,/



Hämärässä hiljaisuus häkellyttää,/

Suljen silmäni ja tunnen sisälläni...,/

Hämärässä hiljaisuus häkellyttää,/

Suljen silmäni ja tunnen sisälläni...,/