Kun ensi kerran sinut näin

oli paitani väärin päin

Kun ensi kerran sinut tanssiin hain

oli housuni likaiset vain

Kun ensi kerran sua suutelin

olin paljain päin ja palelin

Kun ensi kerran sinut kotiini vein

olin rähjäinen, toden sanoaksein



Anna anteeksi,

edes kokeeksi,

enhän peiliä katsella mä voi,

kun äänesi mielessäni soi

Koita ymmärtää,

koita käsittää,

eihän huonone siitä rakkauteni,

jos likainen on asusteeni



Kun sitten viimein kanssas naimisiin menin,

oli pyhäpuvun puntit kurassa vuoksi kelin

Kun sitten viimein lapsen sulle tein, sillälailla

(uugh!) olin täysin vaatteita mä vailla

Kun sitten lapsemme viimein kastettiin,

mua likaisista housunkauluksista moitittiin

Kun sitten viimein eron susta sain,

olin rähjäisin jätkä mä niillä main



Anna anteeksi,

edes kokeeksi,

enhän peiliä katsella mä voi,

kun äänesi mielessäni soi

Koita ymmärtää,

koita käsittää,

eihän huonone siitä rakkauteni,

jos likainen on asusteeni