tämä kaupunki oli kaunis ja elämää tulvillaan

vaan syksy saapui ennen aikojaan

nyt rauniot kaiken peittää, nimi kartalta pyyhitään

vaikka lähden pois niin paljon tänne jää



meni kapteeni mukana laivan, meni syvälle aaltoihin

vaan nousee vielä pinnalle takaisin

tuuli näytä minulle tietä sitä tunne ei kukaan muu

hei näytä minulle tietä nyt ei valaise täysikuu



ja huomenna kaupungin erämaahan rakennan

tiedän sen laakson vuorien takana missä joet kohtaavat

ne kohtaavat puiden varjoissa niinkuin löysin kerran hänetkin

nyt hän on mennyt pois, ei täältä löydy elämää

kun hän on mennyt pois vain rauniot rakkauden jää



olen oppinut kyllä aina loppuun asti taistelemaan

mutta oppinut koskaan en anteeksi antamaan

tämä kaupunki oli kaunis niin ja elämää tulvillaan

sen tuhkaa tuuli kauas nyt kuljettaa



ja huomenna kaupungin erämaahan rakennan

tiedän sen laakson vuorien takana missä joet kohtaavat

ne kohtaavat puiden varjoissa niinkuin löysin kerran hänetkin

nyt hän on mennyt pois, ei täältä löydy elämää

kun hän on mennyt pois vain rauniot rakkauden jää



ja huomenna kaupungin erämaahan rakennan

tiedän sen laakson vuorien takana missä joet kohtaavat

ne kohtaavat puiden varjoissa niinkuin löysin kerran hänetkin

nyt hän on mennyt pois, ei täältä löydy elämää

kun hän on mennyt pois vain rauniot rakkauden jää



ja huomenna kaupungin erämaahan rakennan

tiedän sen laakson vuorien takana missä joet kohtaavat

ne kohtaavat puiden varjoissa niinkuin löysin kerran hänetkin

nyt hän on mennyt pois, ei täältä löydy elämää

kun hän on mennyt pois vain rauniot rakkauden jää