kai joku hänet muistaa

hän oli tähtenä eilisen taivaan

mut hän pimeäksi sammuneena

laski pinnalle maan



hän ei tyytynyt koskaan mihinkään

hän vielä tahtoi joukkoon jumalien

niin hän sai päällensä kirouksen

joka kaiken häneltä vei



hän tahtoi nimensä tähtiin

hän halusi olla kuolematon

mutta silloin ennen tähdenlentoa

pakko kuolla on



enää silmästä silmään

hän ei pysty ketään katsomaan

hän kai kuolisi häpeästä

ilman aurinkolasejaan



ehkä liian kauan

hän on jatkanut kulkuaan päällä maan

eihän kukaan tahdo seinälleen

lian tahrimaa legendaa



nyt kertovat hänen löytäneen

paikkansa tuskaisessa roolissaan

eikä yksikään joka häneen uskoo

huku milloinkaan