kun syttymään ei saa liekkiään 

niin saapuu hän joka kerro ei koskaan nimeään

vaan kertoo että jossain joku mua odottaa

jossain missä tie on tutkimaton 

vain tuokion hän siinä on 

ja kohta huomaan miten siirtyy varjo ristikon

niin moni kulkee ilman ystävää

ilman salaisuutta kulkee polut elämän



hän varjoihin vei minutkin vei paikkaan 

jossa aina tuuli heittää hiekkaa kasvoihin

näytti mulle hiljaisen kuolleen kaupungin

sen ihmiset ei hetkeen tarttuneet



jos kuulet tämän viestin

voitko hetken odottaa

sua tavoittaa en pysty

valon nopeudellakaan

saako joskus palkinnon

lannistumaton



mut takasin toi kuitenkin

nyt tiedän jostain hänet 

löydän jolle kaiken antaisin

hän ehkä mua nyt jostain katsoo

vaikken häntä näe

ehkä aivan vieressäni seisoo 



jos kuulet tämän viestin

ja jos tietää susta saan

yli merten, takaa vuorten

sua saavun noutamaan

täällä yksinäinen on

vaan lannistumaton