Pelkoa, sairautta kun kerta on liikaa

Ei tunnetta minussa ja kosketus tappaa



Valon tiellä mustempaa kuin tiedettiin



Paha sisällä, montako kertaa kuolemma vielä

Ennenkuin löytää takaisin

Matkojen päässä puhtaalta tieltä

Hymyillen petän itsenikin



Kuoren alla inhoa kun saarretaan nurkkaan

Alaston ja valmiina ottamaan vastaan



Kun kerta toisensa jälkeen kaatuu kuitenkin