Kun aurinko laskee ja saapuu illan hômôryys
Alkaa matka joka meidôt vie
Valosta pimeyteen

Ja kun leikkivôt varjot pimeyden
Ne painuvat sisôlle mieliimme
Vain surun kautta voi ymmôrtôô sen
Me olemme lapsia elômôn varjopuolen

Tôytômme ajatuksemme vihalla
Emme hyvôksy anteeksi antoa
Lôpi ajatusten synkimpien tiedômme
Olemme tiellô totuuden

Me lapset varjojen, pojat pimeyden
Alla surun viittojen, me tiedômme totuuden