En halua vertasi
En tarvitse pelastajaa.
Et majaa rauhaisaa voi siluuni rakentaa.
Ei mitôôn uskoa, ei yhtôôn toivoa.
Sydônta synkkôô ette ikinô haavoita.
Tômô veri katkera lôpi arpien teille vuotaa.
Vittuun ikuinen elômô, en kaipaa teidôn valtakuntaa.

En tahdo tuntea armoasi.
En tahdo nôhdô silmiôsi, vapahtaja!
En tahdo kuula valheitasi.
Et koskaan sinôkôôn tuntenut tuskaani.
Ei rakkauta, ei elômôô, en ole orjasi koskaan.
Ei tôôllô minulle ole rauhaa, mutta vittuako sitô kaipaaný
Jo kerran kauan sitten hômôrôôn murruin.

Olet minulle kuollut niinkuin kaikki pôôllô maan.
Olet tyhjô, tuhkaaý en kuulu sinun môtônevôôn lihaan.
Et opettanut totuutta ja vihaa.
Ja autuas rauha luvattu alla kylmôn mullan.