Peiton alle totuus peitetään.
Valheisiin tuhansiin meidät kääritään.

Ja tätä näytelmää turha on kai loppuun esittää.
Ei mikään voisi enää viiltää syvempää.

Niin turhaa valheen päälle rakentaa.
Luottamaan uudestaan en voisi milloinkaan.
Niin paljon aina sanomatta jätetään.
Voi kun aikaa olisi enemmän.

Tyhjään tuijottaa, kun aamu herättään.
Kirottu kulkemaan ilman päämäärää.

Unelmat kuin savuna ilmaan katoaa.
En tahtois jäädä tähän enää hetkeksikään roikkumaan.