Mutta tässä huoneessa vain yksi ainoa

Kun vapaa kohtaa vangin, laittaa kädet vasten lasia

Kuin kieltona tai kuin kosketuksena



Tuttu naama heijastuu vihreässä valossa

Luodinkestävään, läpinäkyvään seinään

Isä, kuten poika, omaa rangaistustaan istuvat

Vartijan silmien alla, eri puolin pöytää



Kuka heistä onkaan siellä pakosta

Kuka korjaa loisteputkia kylpyhuoneessa



Katumus on pelkkä sana

Yksin myöhäistä lausua

Vanhan liiton vartijalle

Kahden maailman rajalla



Avainten kantaja, lukkojen avaaja

Sulkeutuu pieneen kotiinsa

Ääni olohuoneessa, vain television armosta

Ei vastaa miehen kysymyksiin



Yksin on hän siellä, pakosta

Yksin on hän siellä, pakosta



Katumus on pelkkä sana

Yksin myöhäistä lausua

Vanhan liiton vartijalle

Kahden maailman rajalla



Kotonaan kysyy peililtä

"Kuolema vai elämä?"

Kuva vastaa: "Ystävä,

kuljemme käsi kädessä"



Mies anoo...



Mies anoo armokuolemaa

Mies sanoo: "Ei lasiarkkua"



Mies anoo armokuolemaa

Mies sanoo: "Ei lasiarkkua"



Katumus on pelkkä sana

Yksin myöhäistä lausua

Vanhan liiton vartijalle

Kahden maailman rajalla



Kotonaan kysyy peililtä

"Kuolema vai elämä?"

Kuva vastaa: "Ystävä,

kuljemme käsi kädessä"