Istun huoneessa, kynttilänvalon paistees.
Ainoo kaveri kutsuu ja sanoo maisteeks.
Kossupullo, vettä ja mikropitsaa.
Saa miehen miettimään, tekemään kiitoslistaa.
Antaa ylen, kyllä miehen pitää kestää.
Jos vähän sotkee nii kai no nyt sitä pestään.
Sähköt on poikki, kun laskut jääny maksamatta.
Ei rahat jaksa kantaa.
Ei oo töitä, vaimoo ei oo rahaa.
Ei oo lapsii tai no ei oo varaa.
Pyytää luokseen ja äiti sanoo: Isä päätti luovuttaa ja lähti pakoon.
Se halus kovasti muuttua, tahto ei riitä se vaa paikoilleen juuttuu.
On sääli, ei isä yritä tarpeeks.
Vaik tänään se päätti et nyt se yrittää vaihteeks.

Elämä jatkuu.
Ei tarvii itkee kyyneltäkään.
Ei kuitenkaan auttaa voi läpi jään.

Kohti AA-kerhoa, kohti työpaikkaa.
Säästää rahaa, eikä syö lainkaan.
Maksaa laskut ja heittää pullot roskiin.
Siivoo kotona, lähettää kirjeen postiin.
Kirje on naiselle. Rakkaudelle, vaimolle.
Mies lupasi, oppinut vihdoin tavoille.
Nainen tarttuu luuriin, pikanäppäimel soittaa.
Kyynel silmässä yrittää miestä tavoittaa.

Elämää jatkuu.
Hei älä luovuta milloinkaan.
Sun kipusi vaihtuu voi unelmaan.
Elämä jatkuu.
Ei tarvii itkee kyyneltäkään.
Ei kuitenkaan auttaa voi läpi jään.

Hetken hiljaisuus. Vain ihmetellään.
Mut salaisuus saa tän päättymään.

Elämä jatkuu.
Hei älä luovuta milloinkaan.
Sun kipusi vaihtuu voi unelmaan.

Elämä jatkuu.
Ei tarvii itkee kyyneltäkään.
Ei kuitenkaan auttaa voi läpi jään.