Kyläkoulu suljettiin, me muutettiin

Helsinkiin kauas pois.

Sieltä missä henkimailman tyyppeihin 

yhdessä uskottiin.



"Ne meidät saa" huudettiin

ja meille naurettiin.

Aina oltiin ne naapurin kolme houdinii.

Nyt siitä unia nään

taas sinne mä jään,

ne tekee minusta kauniin.

Ja tärkeimmästä ne aina muistuttaa.



Kokeillaan, katsotaan

kai jotain vielä uskalletaan.

Muutetaan, maailmaa

ennen kuin se katoaa.



Nyt monen vuoden jälkeenkin pistää miettimään,

kyselemään itseltään.

Minkä vuoksi synnytään ja kuollaan pois.

Kai toisin ei olla vois.



Aina taas eksytään

ja kotiin läydetään.

Nyt jo siipensä saaneena paremmin ymmärtää

sen mitä jäljelle jää,

kun täältä lähdetään.

Suo, kuokka, kirves ja Jussi.

Päiväkirjan sivuilla mä elän sen uudelleen.



Kokeillaan, katsotaan.

kai jotain vielä uskalletan.

Muutetaan maailmaa

ennen kuin se katoaa.

Hymyillään, ei tietenkään, 

suurkaupunkeihin eksytään.

Muutetaan Narniaan.

Ei mitään koskaan ollutkaan.