Lava on tyhjä tyttö kaatuu lattiaan

häntä pyörryttää

Hän on se tyttö josta aina lauletaan rokkibiiseissä

Reppu rappuun kilahtaa ja pullo särkyy

Ilta ohi on ja niin tyttö niiskuttaa

Bändi roudaa vaan

Valomerkki baaritiskin yllättää

Joku toinen ilta on

Muutkun häipyy poika vielä pöytään jää

hän on onneton

Kun hänkin lähtee surun syytä tiedä en

Mut tuhkakupissa mä nään Abloy-avaimen



Kun savu sininen hetken viimeisen salin läpi viipyen leijailee

Kun bändi lopettaa ja roudaa kamojaan

Ja narikassa juopuneet hoilottaa

Kun ovet suljetaan

ja tanssilattiaa peittää sadat stumpit ja sirpaleet

Niin mua puistattaa loukut rakkauden

Ne ihmisen voi särkee ja sammuttaa



Kun toinen lähtee ja sinä yksin jäät

Eikä rintas sammukkaan

sun täytyy oppii kuinka sydän stumpataan

surun tanssilattiaan

On niitä monta jonka sielu silloin särkyy

kun tyhjä pullo heitetään yli olkapään



Kun savu sininen hetken viimeisen salin läpi viipyen leijailee

Kun bändi lopettaa ja roudaa kamojaan

Ja narikassa juopuneet hoilottaa



Kun savu sininen hetken viimeisen salin läpi viipyen leijailee

Kun bändi lopettaa ja roudaa kamojaan

Ja narikassa juopuneet hoilottaa

Kun ovet suljetaan

ja tanssilattiaa peittää sadat stumpit ja sirpaleet

Niin mua puistattaa loukut rakkauden

Ne ihmisen voi särkee ja sammuttaa