Mä olen arka ja yksinäinen

likomärkä ja viheläinen

mut en huijaa, niin kuin sinä, mä en huijaa



Mä katon pihalta suoraan teille

sä juttelet sun kavereile

ja ne nauraa, sä puhut taas ja ne nauraa



Ja niin sä oot tyyni ja raukee

katot ikkunasta onnellisena hymyillen

vielä silmäsi aukee

vielä huomaat kuinka olet ruma ja liejuinen

etkä tiedä mitään, sä et tiedä mitään, sä et tiedä mitään



Älä luule etten muista 

kun kukat putoili omenapuista

ja sä kuiskit tähdistä kuista sä kuiskit



Sul on koti niin siisti ja lämmin

mulla on vähän ikävämmin

mä oon yksin sun puutarha mä oon yksin



Ja niin sä oot tyyni ja raukee.....



Ja niin sä oot tyyni ja raukee....