Jäi multa mela Sulkavalle,

sinne rantakoivun alle,

missä perää pidin kerran viimeisen.



Jäi uusi sykelaskin,

hukkasin myös Nortti-askin,

mutta niitä tuskin koskaan kaivannen.



Niin kiersin Moskovat ja Kairot,

poikki riuhdoin monet airot,

mutta kaiken tuon jo turhaksi mä nään,

ja mietteissäni palaan,

Sulkavalle taakse Talaan,

siellä mua hän oottaa mela kädessään,



Jäi multa sydän San Fransicoon, matkalaukku Berliiniin,

jäi mela Sulkavalle, kun me siellä soudettiin.



Kohta Sulkavalle ajan,

läydän tutun venevajan,

siellä melaani hän tarttuu hymyillen,

saan purteen hänet noutaa,

kanssaan salmen suulle soutaa,

poikki selän, sivutuulen koukaten.



Jäi multa sydän San Fransicoon, matkalaukku Berliiniin,

jäi mela Sulkavalle, kun me siellä soudettiin.



Jäi multa sydän San Fransicoon, matkalaukku Berliiniin,

jäi mela Sulkavalle, kun me siellä soudettiin.





						     



						     Thanks to sankaripoju@gmail.com