Minun ikäväni näyt, tähän maisemaan hajoaa 

Sinun askeleittesi hehku, yhä lumoaa kulkemaan

Nämä itkut ikävästä yötaivaalle kohoaa

Ehkä kuulet, olet tässä, vielä saa nää laulut meitä lohduttaa



Vaikken toivoa löydä, ainoaani tarraudun

Kädet lävistetyt vielä voivat turvaan viedä mun

Valta antaa sekä ottaa on vain Voittajalla

Uuden aamun avaimet, vielä löytyy suurimmalta



Minä kuljen läpi yön, nimeen täytetyn työn

Minä luotan sekä työni täyttäjään

Vielä aamu sarastaa, silloin matkamiehet laulaa saa

Siihen asti meitä kaipaus kuljettaa



Liian korkean taivaan alle taas mä leirin teen

Minä tulen sytytän, ja hiljaa itken kyyneleen

Nämä tulet tämän maan, ei tulta sielun saa 

Niinkuin muisto siitä maasta jossa meitä ootetaan