Ajoi uudella autolla vavisten

Mies kaupan ja teollisuuksien

Hänen nimeensä huomion kiinnittää tää



Ei ole helppoa olla nyt keskosen

On ulos nauranut Mauno ja Esko sen

Siinä on meillä tosi poliitikko

Joka lumouksen rikko



On ensin Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko

Kau, Kau, sitten Ko, Ko

Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko

Kauko, Kauko, Kauko, Kau!



Tuli Wegelius kerran hevosellaan

Pankkiholvia koplaamaan

Koron korkeus sekoitti tyhmän pään, tään



Siitä toipunut ei hän ollenkaan

Aina hoki hän vaan ihan solkenaan

Mitä hoki Krisse ja mitä hoki Poni

Sitä ymmärrä ei moni



On ensin Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko

Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko

Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko

Kauko, Kauko, Kauko, Kauko!



Kauko, Kauko, Kauko, Kau, Kau, Kou, Kou

Kauko, Kauko, Kauko, Kau, Kau, Kou, Kou

Kauko, Kauko, Kauko, Kau, Kau, Kou, Kou, Kau!



Tunsimme ministerin virkeän

Kunnes ykskaks salkkunsa jätti hän

Ja sanoi että minusta ei kirjoittaa, saa



Vaan joku raapusti Kaukolle tositteen

Jota Wegelius kirjassa muistelee

Hän ei tajuu vaikka kyseessä on ministeri Kauko

Juhantalo, Kauko



On ensin Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko

Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko

Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko

Kauko, Kauko, Kauko, Kauko!



On ensin Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko

Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko

Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko

Kauko, Kauko, Kauko, Kauko!



On ensin Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko

Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko

Kau, Kau, sitten Ko, Ko

Kauko, Kauko, Kauko, Kauko!



On ensin Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko

Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko

Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko

Kauko, Kauko, Kauko, Kauko!



(fade)