Pahan puun metsä kaukana on

onnellinen elää kaukana siitä 

vaan ei vie tie miehiä maan 

valoon eikä aina onnea riitä 



Vihreä vaara houkuttaa, 

myötävettä pitkin helppo on kulkee 

syvemmälle ryteikköön hukuttaa 

pahan puun metsä sisäänsä sut sulkee 



Viimein seisot edessä pahan puun

edessäsi näet hyyrteisen suun, 

on mielesi heikko, rusinaksi sen

kutistaa voima ikuinen 



Pakoon kyllä päästä sä voit, 

mutta odotappas vaan kun pääset metsän laitaan 

sisälläsi metsän valoon toit, 

ei ihastu koskaan paha tiehen kaitaan 



Aina toinen jalka valossa on, ihmisen 

toinen jalka pimeässä 

Ja ihmisen tyhmyydellä valta on usein 

päättää asiassa tässä 



Vihreä vaara houkuttaa, 

myötävettä pitkin helppo on 

syvemmälle ryteikköön hukuttaa,

pahan puun metsä sisäänsä sut sulkee 



Siis jos löydät pahan puun 

metsään lepäämään, älä varjoon heitä, 

vaikkakin varjo viileä on 

kulje silti aina valoisia teitä 



Vihreä vaara houkuttaa, 

myötävettä pitkin helppo on kulkee 

syvemmälle ryteikköön hukuttaa 

pahan puun metsä sisäänsä sut sulkee 



Aina toinen jalka valossa on, ihmisen 

toinen jalka pimeässä 

Ja ihmisen tyhmyydellä valta on usein 

päättää asiassa tässä 



Valon ja varjon rajaa lie 

vaikeaa nähdä jos ei piittaa, siksi 

jos tiesi joskus pimeään vie, 

älä pahalta puulta kysele; miksi?