Tyttö herää herätyskellon ääneen 

peilistä näkee tytön yksin jääneen 

aamupäivä töissä, aika hidastuu 

hihnan ääressä hän tuntee olevansa joku muu 



Hän unelmoi itsensä täältä pois

joku häneen rakastuu 

Oikeestaan itsekin sitä vois

ennenkuin lakastuu 



Töistä kotiin, jääkaapin oven avaa 

kaikki tämä on niin vakavaa 

Kuppi teetä ja nukkumaan, 

kello tikittää, minkä sille voi 

tyttö, joka sängynlaidalla unelmoi 



Hän unelmoi itsensä täältä pois

joku häneen rakastuu 

Oikeestaan itsekin sitä vois

ennenkuin lakastuu 



Yöllä jäsenet ratkeaa, 

kanttauskoneessa katkeaa 

sormet ja pää 

hihnanväliin jää 

Saa potkut, pihalle paiskataan 

lumihankeen raiskataan 

Pelottaa, jos yksin jää, 

oma pää 



Viikonloppuna samaan pöytään istuu 

mies, joka puhuu ja osallistuu 

täystorvien suureen soittokuntaan 

tuoppi kallistuu, tyttö ajattelee untaan 



Hän unelmoi itsensä täältä pois

joku häneen rakastuu 

Oikeestaan itsekin sitä vois

ennenkuin lakastuu 



Yöllä jäsenet ratkeaa, 

kanttauskoneessa katkeaa 

sormet ja pää 

hihnanväliin jää 

Saa potkut, pihalle paiskataan 

lumihankeen raiskataan 

Pelottaa, jos yksin jää, 

oma pää 



Hän unelmoi itsensä täältä pois

joku häneen rakastuu