Mä tiesin tän päivän tulevan ja

osasin odottaa et eteenpäin on kuljettava

ovi suljettava, jätettävä taakse tää vaihe

ja se meikäläisen taas vetää haikeeks

se on ain vaikeet pakkaa laukut ja hyvästellä

vaikka järki sanookin et, nyt on hyvä mennä

mä vihaan hyvästejä vihaan sitä ajatusta

sitä että pikkuhiljaa tutul jengil hajaannutaan

eikä kokoonnuta kallioille tavan mukaan

sä lähdit eikä luokkakokouksessa tavattukkaan

daködajf eikä mua halaa kukaan

vaikka lähtiessä väitän että vielä palaan mukaan

mut se on harhakuva johon haluun uskoo ite

tekee lähdöst helpomman, tunnet että sust on siihen

mut mul on kiire mä lyön oven kiinni mennessäni

toivon että löydän jotain yhtä hyvää edestäni



KERTO x2

tsiigaa laineet palaa, mä istun haikeena taas

se on vaikeeta mut maisemaa taas vaihdettava

toivon et viel törmätään mut sanon kaiken varalt

hyvästi



yks muutti vaasaan, toinen muutti helsinkiin

mä pyörin ympäriinsä, ei ois uskonu et menis niin

kaikkien kanssa tietty sovittu et soitellaan

mut oikeestaa harvoi niist tuntee enää ollenkaan

kun paikat vaihtuu, maisemat vaihtuu ja

naiset vaihtuu ja aiemmat haihtuu

ne vanhat pihat on vaan muistona sun pään sisäl

hyvin todennäkösesti et koskaan enää nää niitä

en tiedä kelaaks kukaan muu ees tällä lailla

mut mun mielest lähteminen on vaan aina jännä paikka

en digaa viimesist illoist, viimesistä suudelmista

en digaa siit et tänään joku on enää vaan mun unelmissa

d-d-d-damn, mut niin se menee,

se on elämää silti sit aina ihmettelee

jea, me ei yhdes kävellä tän edemmäs

sori, mun on nyt lähdettävä menemään



KERTO