Sateessa kuljen katuja

Ja sepittelen satuja sinusta

Eteiseen jätin varjon

Ei haittaa vaikka kastunkin

Vaik' lätäkköihin astunkin, ulos jään



Haaveilen stockalta asemalle

Jatkan vielä kun meen puistoon päin



Kaikki hyvin luistaa, silti sua mietin

Pitääkö mun muistaa mitä taakse jätin?

Unohdan, arvaan sen

Sade huuhtoo entisen



Asfaltti kiiltää vedestä

Mä tarttuisin sua kädestä kiinni

Jos olisit vain tässä

Mut nyt kävelen yksinään

Mielikuvissani nään sinut



Sinne jäivät valkeet lumihanget

Ja sinä pettyneenä seisomaan



Täällon jutut aivan toisin

Kuin eri elämää

Ja vaikka olet kaikista suloisin

Kuitenkin joudun menneet jättämään