vähitellen itseäin oppisin tuntemaan

se salaisuus mun sisälläin vihdoin aukeaa

maailman mä sille tahtoisin jo tunnustaa



Tänään kuljen askelin vielä niin varoen

enemmän ja enemmän itseeni luottaen

kuin valo johon varjo vain eilisistä jää

etsin itsellein mä huomistain ja elämää



Joka aamu antaa voi mulle paljon

joka yö kun uni vihdoin ohi on

joka päivä kaipaan elämääni paljon

joka ilta haave toteutumaton lähelläin on



Hiljaa oppinut mä oon aika on hyvä näin

järistyksen jälkiä jossakin sisälläin

luotanko tähän tunteeseen

tahdon käyvän niin

enää katso en mä päiviin pian jo menneisiin



Tuuli maailmalta päin ohjaatko vielä mua

siitä mistä kerran jäin annatko tapahtua

ja jos mä kerran vielä saan päivän nousevan

tiedän vihdoinkin mitä siltä haluan



Joka aamu antaa voi mulle paljon

joka yö kun uni vihdoin ohi on

joka päivä kaipaan elämääni paljon

joka ilta haave toteutumaton lähelläin on